Keskiviikkoa...

Keskiviikko, ja paljon saatu aikaan. Meillä oli tänään mankelointipäivä. Pariin viikkoon ei ole oikein tullut "inspistä" alkaa mankeloimaan, ja tänään ei sitten ollut enään mitään vaihtoehtoja, vaan se(KIN) työ oli tehtävä. Mankeloinnin lomassa Marju huusi mut parvekkeelle. Ihmettelin kovasti, mikä on oikein hätänä, johon Marju nauroi makeesti, ettei yhtään mikään =) MANSIKKA on vain alkanut kukkia :) KIVA! Jospa jossain vaiheessa sais vaikka maistaa itse mansikoitakin, eikä vain ihailla kukkia. Viime kesänä Marju oli mansikoiden syömisessä hiukan "liiankin nopee" näin mun näkövinkkelistä katsoen ;)

Toinen kuva on sitten ennen "iltanaisia". Joona tuli "pyöriin" tuohon mun jalkoihin kieli pitkällä, että on se kumma, ettei tuota ukkoa oikein saa lähteen ulkoileen. Istui sitten mun varpaiden päällä niin pitkään, että nousin tältä koneelta, ja lupasin lähteä mukaan. Vaikkei Joonalla todellakaan sanoja ole, niin asiansa osaa kyllä takuuvarmasti tuoda esille, eikä jää epäselväksi, mitä tarkoittaa. Harvinaisen viisas (fiksu ja filmaattinen, toisin, kuin isäntänsä) koiruus meillä. (Emäntä on kyllä vielä sitäkin filmaattisempi ja fiksumpi :) )

Jutut jatkuu, joten kurki ...