Sunnuntai 9.8. Veljeni tyttären rippijuhlat

Sunnuntaina oli hieno päivä! Saimme kutsun Jukka-veljeni vanhimman tyttären konfirmaatiotilaisuuteen. Elinan koskettava konfirmaatiotilaisuus pidettiin Valkeakosken kirkossa, jonka jälkeen tilaisuus jatkui veljeni perheen kotona.

Tässä rippikouluryhmä saapumassa kirkkoon ristisaattueessa, leirin isosten johdolla.

Leirin papit esittivät mahtavan "näytelmän". Toisin sanoen päivän tekstin esittivät nuorille heidän kielellään. Aivan mahtavia persoonia kumpikin. Myös Elina kertoi, että leiri oli ollut todella mahtava kokemus! Hieno osoitus siitä, että pappi on uskaltanut tehdä työtä omalla persoonallaan!

Näiden huilistien mahtavaa soittoa saimme kuunnella aina sopivan tilaisuuden tullen, esimerkiksi ehtoollisen aikana. Todella hienosti soittivat, ja kanttori säesti tätä duettoa vielä pianolla.

Tässä vaiheessa tilaisuutta olimme edenneet siihen vaiheeseen, että Kummi, tai jokin muu nuorelle läheinen ihminen tulee rippipapin ja isosten lisäksi siunaamaan nuoren. Äitini, Elinan mummi sai tämän kunnian. Tilaisuus oli todella koskettava ja hieno!



Nyt periaatteessa "virallinen" osuus on ohi. Rippikouluryhmä esittää oman laulunumeronsa, Tilkkutäkin. Aivan ihana esitys, KAIKKI mukana ja se ihana "fiilis" joka nuorilla tätä esittäessä oli, välittyi kyllä vähintään 100 % yleisölle. Itse pyyhin kyyneliä silmistä pitkin esitystä, todella mahtava esitys! KIITOS!!




Nyt kirkkojuhlallisuudet on jo ohi, ja Äidin kunnia on onnitella tytärtään ensimmäisenä!

Seuraavana Isin vuoro.

Elina ja kaverit ryhmäkuvassa. En enään muista (Elina, soita mulle ja kerro, niin tiedän lisätä tiedon "eetteriin"), kenen ajatus oli, että MARTTAKERHOSTA täytyy ottaa kuva!

(ELINA!! Kysy kavereiltasi, saako tämän kuvan pitää esillä, vai poistanko sen! En ehtinyt siinä kiireessä kysyä kavereiltasi, että saako ryhmäkuvaa laittaa "julkiselle sivustolle".)

Elina sai aivan ihanan, täysin erilaisen ristin, mitä täällä Suomessa on myynnissä, Äitinsä veljeltään ja hänen vaimoltaan Ameriikasta, San Diegosta. Todella mahtava risti! Ei joka tytöllä olekaan samanlaista, ei todellakaan!!! Minä en ainakaan ole nähnyt Suomessa yhtäkään samanlaista missään!

Kotiin päästyä jännitys alkoi jo hellittää suurimmilta osin. Ensimmäinen kakku, aivan mahtava näky, (kuten myöskin maku!) !!! KIITOS!!!

Tätä kakkua en itse maistanut, mutta kuulin vain kehuja mausta, myöskään ulkonäkö ei todellakaan jätä ketään "kylmäksi".

Elina, päivän juhlakalu, odottelee ohjeita, että miten näiden kakkujen kanssa oikein toimitaan. Toki "juhlakalu" aloittaa kakut ensimmäisenä, ja muut ottavat sitten sen jälkeen (jos jotain jää, ja tokihan sitä jää ;) )

Ensimmäinen kakku "leikkausvaiheessa", jännitys kohoaa...

Mitenhän siinä oikein kävi? En todellakaan tiedä, mitä Elina mietit tämän kuvan ottohetkellä, mutta jos satut muistamaan, niin Kerro se, niin saa jotain ihan todellista tietoa tänne! Ilme kyllä kertoo enemmän kuin 1000 tai 10 000 sanaa!!!

Tässä kuvassa Iida näyttää, kuinka hän pienempänä "tirsotti". Aivan ihana pieni prinsessa tuo tyttö =)

Loppuun, ainakin toiseksi viimeiseksi kuvaksi on hienoa laittaa rippilapsen, Elinan ja hänen isovanhempiensa (mummit) yhteiskuva. Hymyä ainakin riittää, jokaisella =)

Viimeinen kuva on serkuksista, Elinasta ja Samusta. Samu kävi rippikoulun jo edellisenä kesänä, Elina nyt. Hymy herkässä kummallakin.

Tästä on hyvä jatkaa maanantaihin, johon päivä on jo kääntynyt.