Kevään merkkejä..

Isäntä kävi yksi päivä heittämässä pienen keikan. Sillä välin Joona odottaa kovasti isännän kotiinpaluuta. Tuossa vastapäätä se isäntä yleensä istuu ;)

Kevään, elleipä jopa kesän merkkejä on myös Marjun maalaamassa taulussa.

Näin se on nähtävä. Toiset tekee, mitä osaa... ja toiset ihan mitä haluaa! Kassi on ostettu kirpparilta edullisesti, mutta Marju lisäsi siihen myös oman jälkensä.

Myös sisällä kukat kukkii...

...kuten myös ulkosalla...



...jutut jatkuu, joten kannattaa käydä kurkistelemassa :)

Uutisia!

Elämä yllättää... mitenpäin milloinkin. Viimeyön valvoin, ja valvoessani mietin, mikä minua oikein valvottaa. Silloin en vielä tiennyt seuraavaa:

Tämä kuva hortensioista menee Raaheen. Saimme juuri tiedon, että Marjun kummisetä, Jarmo on menehtynyt vaikean sairauden murtamana 69-vuotiaana. Onneksi Jarmolla ei tarvinnut kärsiä sairaudesta pitkään. Jarmo oli aina tottunut tekemään kaiken itse, ja oli kova paikka, kun ei enään pystynyt tekemään asioita itse, vaan joutui olemaan toisten ihmisten hoidettavana.

Todennäköisesti valvomiseni johtui kielteisestä eläkepäätöksestä, mutta jokatapauksessa kaikki asiat pyörivät yöllä mielessä. Myös Jarmoa ja Annaa mietin valvoessani. Annan näimmekin Raahessa käydessämme, valitettavasti sillä reissulla ei ollut mahdollisuutta Jarmoa nähdä. Jarmosta jäi muistin lokeroon kaunis, ahkeran miehen muisto. Annalle toivon kovasti voimia suuressa surussa!

Ohessa vielä pieni muistoteksti, joka sopii mielestäni tähän täydellisesti: "

Emme sure sitä,

että olemme menettäneet Sinut,

vaan olemme kiitollisia siitä,

että meillä oli sinut,

ja on vieläkin.

Sillä Se, joka on mennyt kotiin Jumalan luo,

on vain ehtinyt perille ennen meitä."

Voimia Annalle, sekä myös muille voimia tarvitseville!

Maanantain toimintaa...

Eilisen päivän kuvasatoa. Kiitokset Sääksmäelle!! Nyt on eläkepäätöksestä kirjoitettu valitus, joka käytiin eilen viemässä Hämeenlinnan Kelan toimistoon. Autoon tullessani edessäni oli aikalailla asiaan sopiva rekisterikilpi. JEP - asia hoidettu :)

Kotiinpäästyä piti myös syödä vähäsen. Tein ihan perinteiseen tapaan ranskiksia ja nakkia, joskin tein ne tällä kertaa vähemmän perinteisesti, öljyssä keittämällä. Samalla huomattiin, että pitkän tien päästä ovat nuokin perunat lähteneet liikkeelle. Pohjanmaalta asti... terveiset aa-nopille ja aa-ppiukolle Raahen suuntaan.

Viimeisenä "suolana" pohjalla Marjulle ostamani yllätys. Enään ei tarvitse happovettä kantaa kaupasta selkä vääränä. Ostin meille ns. limsakoneen, jolla saa happoveden, kuten myös limsat todella helposti tehtyä. Marju sanoikin, ettei mitään eroa ole kaupasta ostettuun limukkaan tuolla itsetehdyllä.

Jutut jatkuu, joten kannattaa kurkistella...

"Tositoimissa"...

Tänäaamuna ehdin napata kuvan myös uuden koneen ollessa toiminnassa. Tässä on tulossa hiivaleipätaikina.

Sopivan ajan vaivauksen, sekä kohottamisen jälkeen taikina näyttää tältä...

Ensimmäinen leipä juuri ennen "lämmittelyä"

Aamun annos kokonaisuudessaan. Kätevästi sujui... taikinan teon aloitin hieman 9:n jälkeen ja viimeisen leivän otin uunista noin klo 11.

Jutut jatkuu kuitenkin, joten kannattaa kurkistella ;)

Huhtikuussa mennään...

Edellisestä päivityksestä onkin jo kulunut aikaa... paljon on ehtinyt tapahtua. Pääsiäinen oli ja meni, mutta narssissi kukkii edelleen ;)

Kuun vaihteessa, taisi olla viimeinen päivä viime kuuta, kun vihdoin viimein sain hankittua meille yleiskoneen. Yleiskoneen hankinnasta ollaan puhuttu jo useampi vuosi, mutta hankintapäätöksen teko on sitten vienyt aikaa reilumman puoleisesti.

Parit hiivaleipätaikinat ollaan jo tehty, ja hyvin ovat onnistuneet. Lihamyllyäkin kokeilin ja hyvin toimi. Kuvanottohetkellä ei ollut "kaikki kohdillaan", joten kulho yms.. härpäkkeet eivät päässeet kuvaan. Kulhon vetoisuus reilut 6 litraa, joten taikinaan voi laittaa jauhoja noin 2kg ja siihen muut aineet toki lisäksi.

Joona osoitti mieltään yksi aamu... taisi olla viime viikonloppuna. "Hiton isäntä, kun ei lähde kanssani iskemään naisia!"

Kuluvan viikon keskiviikkona kävin Hämeenlinnassa keväthuollossa. Lääkärini oli sitä mieltä, että tahdistin toimii hyvin, miehessä riittää virtaa ainakin 6 vuotta arviolta. Lisäksi naureskeli arpiani ja totesi, että näyttää ihan siltä, kuin olisin ollut enemmänkin "puukkohippasilla" =)

Samalla reissulla myös Marju alkoi laittamaan kevättä ja kesää - kukkien muodossa. Tässä kuvassa vielä nupullaan...

Tässä sitten täydessä kukassa...



Äitini - vaimoni aa-noppi - tietää kyllä vaimoni värin. Tämän ihanan Hortensian väri on juuri oikea. Isot Kiitokset vielä kerran!

Marju innostui tänään kokeilemaan yleiskonetta ja leipoi ruisleipäsiä. Vaikka taikinan juuri tekeytyi melkein pari tuntia, niin ei ehditty kameran kanssa "juurille". Tämän kuvan ehdin napata, ennenkuin leipomisurakka oli ohitse.

Voin sanoa, että leivät olivat TODELLA hyviä, harmi, että tulivat syötyä niin äkkiä, ettei ehtinyt uunituoreesta saada kuvaa. Takuuvarmasti tullaan kuitenkin tekemään toistekin!

Syy siihen, miksi kameran takana oli niin "hidasta" johtuu siitä, että itse samaan aikaan aloittelin kevätsiivousta ja pesin niin makkarin, kuin olkkarinkin ikkunat.








Tähän on hyvä lopettaa...

...jutut kuitenkin jatkuu, joten kannattaa kurkkia :)

Viimeiset reissukuvat

Tätä päivitystä tehdessä olemme jo kotosalla. Kuitenkin keskiviikkopäivä alkoi uintireissulla Kokkolan VesiVeijarissa. Uintireissun jälkeen lähdimme Orvokki kipparina kohti Pietarsaarta.

Kummisetäni-Eero on haudattu sinne hieman yli 4 vuotta sitten. Hautajaisiin en päässyt, elämäntilanne oli sellainen. Nyt viimein pääsin jättämään viimeiset jäähyväiset rakkalle Kummisedälleni. KIITOS ORVOKKI, että mahdollistit tämän!!!

Lumitilanne haudalla kertoo, ettei kukaan ole käynyt haudalla pitkään aikaan...

Lunta oli arviolta ainakin metrin verran... tovin aikaa meni, että saimme Eeron leposijan puhdistettua lumesta.

Ennen lähtöämme sytytimme vielä kynttilän Eeron muistolle.

Sitten vielä edelliseen päivään... kävimme Kankurissa tekemässä lamput ja nyt kävimme sitten hakemassa valmiit lamput kotiin. Kotiin tullessamme asensimme niihin vielä "lampunhenget", joihin itse lampun voi sijoittaa.

Ensin Orvokin talo...

...ja sitten meidän lamppu....

...Reissu oli todella onnistunut!! Kiitokset Raaheen, sekä Kokkolaan majoituksesta sekä ruokahuollosta! Otamme reissun uusiksi, kunhan seuraava mahdollisuus tulee.

Jutut kuitenkin jatkuu, joten kannattaa kurkkia tutkalle :)

Kummitädin luona Kokkolassa

Eilinen päivä oli niin työntäyteinen, ettei enään illalla jaksanut alkaa päivityksiäkään laittamaan ajantasalle.

Puolenpäivän jälkeen lähdimme Raahesta ajelemaan kohti Kokkolaa. Ensimmäinen kuva on otettu Sinikan ja Eeron keittiön ikkunasta. Ostimme tuon koristeen Prismassa käydessämme. Todella edullinen ja näyttävä.

Eero nappasi kuvan juuri, kun olimme lähdössä. Tässä vaiheessa auto on jo pakattu, ja tavaran määrä on lisääntynyt huomattavasti sitten kotoa lähdön. Kiitos Oulun ja Raahen kirppareiden ;)

Miltei heti Kokkolaan päästyämme suunnistimme Käsityökeskus Kankuriin, joka sijaitsee noin 5 min. kävelymatkan päässä Okulta.

Oku oli ilmoittanut meidät, kuten myös itsensä valokurssille. Ihan ensimmäiseksi katsasteltiin kaavoja, jotta tiedetään, mitä aletaan tekemään.

Tässä vaiheessa aloimme jo suunnittelemaan pidikettä, johon lampun johtosysteemi asennetaan.




Meidän tekemä lamppu on ompeluvaiheen jälkeen alla olevan kuvan näköinen. Katiskaverkkoa hieman paksummasta kanaverkosta taiteltiin ohjeiden mukaiset taitokset ja sitten liitoskohdat ommeltiin rautalangalla yhteen.





Sama lampunrunko hieman eri kulmasta katsottuna.

Tässä vaiheessa odottelimme uusia ohjeita ohjaajaltamme, joka näkyy raidallinen paita päällä aivan kuvan oikeassa reunassa. On meinaan todella mahtava ohjaaja kurssille, jolla osa osallistujista voi olla todella tumpeloita.

Kun runko kaikkineen oli valmis, niin se kastettiin paperimassa -liuokseen. Kastaminen tehtiin kaikkiaan 3 kertaa, joiden välillä lampun annettiin kuivua noin puolituntia. Viimeisen kastamisen jälkeen lamput jätettiin kuivumaan yön yli seuraavaan päivään. Kunhan kotiinnumme ja saamme lampun sydämen asennettua, niin otan siitä toki kuvan, ja laitan tänne, että näette lopputuloksen. Kuvassa etualalla on Okun tekemä talo, josta Oku valitsi pienemmän mallin, taka-alalla meidän lamppu.

Kankurin reissun jälkeen lähdimme porukalla serkkuni luo päivälliselle. Serkkuni asuu perheineen aivan pienen kävelymatkan päässä kummitätini kodista.

Serkkuni aivan ihana lapsi esitteli karhua hymy huulillaan, eikä ujostellut ollenkaan.

Tämä kuva olisi sopinut melkein tuonne alkupäähän Käsityökeskuksessa käyntiin. Oku on tehnyt jo useammankin maton osin kierrätysmateriaaleista.. Tässä matossa on käytetty vanhoja VHS-videonauhoja, sekä Saturnukseen ja sen renkaaseen ihan normaalia matonkudetta. Kankurista löytyy myös kangaspuita, muistaakseni noin 20 kpl, jossa näitä mattoja pystyy kutomaan.

Vielä yksi kuva serkultani. Tässä ollaan jo jälkiruoan "kimpussa". Samalla näin myös toista serkkuani, joka asuu samassa kaupungissa. Serkkujani en todellakaan näe liian usein, ja tämä oli todella ihana käynti. Iso kiitos talonväelle herkullisesta päivällisestä ja ihanasta ilmapiiristä

Jutut jatkuu. Huomenna ajelemme kohti kotia. Saas nährä, syökö Joona meidät elävältä, kun ollaan kuitenki oltu yli viikko reissussa. Täytyy myöntää, että ikävä on molemminpuolista!

Kannattaa siis kurkistella tutkalle ;)