Helluntai - ja Ritvalan Helkajuhla

Helluntai ja toimintaa sekä touhua riittää...

Helluntaina on Ritvalan kylällä ihan valtakunnallisestikin huomioitu Helkajuhla. Itse en ole aiemmin näihin juhliin päässyt, mutta nyt kun tarjoutui tilaisuus, niin tottahan toki siihen tilaisuuteen tartuin.

Isi-Vaari kävi mut Vilpun kanssa hakemassa aamupäivällä Iittalasta ja tässä vaiheessa Vaarilla on omat juttunsa, sekä Mummilla ja Vilpulla omansa :) Aivan ihana lapsi, kertakaikkiaan!!!

Hilkka ISO-mummi tuli myös Ritvalaan juhlimaan. Jukalla ja Hilkalla on jotain "ihan omaa" -juttua menossa. Ilma on asia, jolle emme voi mitään, vaikka kuinka haluaisimme. vain noin 20 minuuttia ennen juhlien alkua järjestäjät päättivät, että juhlat vietetään sisätiloissa.

Juhlavieraille sade ei olisi ollut ongelma, mutta tekniikka sekä sähkölaitteet eivät hirvevästi sateesta hyvää pidä, joten sen vuoksi sitten juhlat siirrettiin sisätiloihin.

Juuri ennen H-hetkeä saapui bussilastillinen Hämeenlinnan seudun Veteraaniopettajia juhliin mukaan.

Aivan pian tämän kuvan ottamisen jälkeen tulivat Kylän naimattomat naiset kulkueessa Helkavirsiä laulaen Nuorisoseuran talolle. Kulkueessa oli reilut 70 naista / tyttöä, mukana mm. Reetta sekä Iida.

Tässä kuvassa on varmasti eräs nuorimmista juhliin osallistujista. Äitiä ei niinkään jännitä, mutta lapsi on kieltämättä totisella tuulella... ei kait sitä nyt ihan kelletahansa saa hymyillä ;)

Väkeä oli todella paljon, eikä kaikki edes mahtuneet Ritvalan nuorisoseurantalolle sisään.






Istumapaikkani (tai siis seisomapaikkani) viereen tuli eräs toinenkin kuvaaja, sanoi kuvaavansa dokumenttiä, joten kuvaajia oli tilaisuudessa lisäkseni monia muitakin.






Kuvaaja työssään...

Yleisö odotteli seuraavan ohjelmanumeron alkamista.

Väliajalla sain Reettan ja Iidan "napattua" kameran eteen. Kuten kuvasta näkyy, niin vauhtia riittää, kummallakin neidolla.

...kuten myös muillakin kylän lapsukaisilla...

Juhlien jälkeen sain Reettasta sekä aivan ihanasti kukassaan olevasta omenapuusta mielestäni todella onnistuneen kuvan.

Tässä kuvassa näkyy omenan kukat vieläkin paremmin.

Illalla kotiin tultua Marju innostui vielä napsimaan kuvia pihakukista. Nimeä en nyt muista, mutta väliäkös sillä ;) hienosti kuitenkin kukkii

Marju yllätti minut, ja osti päivänä muutamana kesäkukan, Ruusun. Nyt näin lämpöisenä päivänä kukkakin oli noussut kukkimaan. Todella kaunista katseltavaa.

Loppukevennyksenä seuraava tarina... Aamusella, kun aloin hankkiutumaan reissuun ja hain silityslautaa, niin vaatehuoneessa oli eräs värikynälaatikko, johon potkaisin pikkuvarpaani. Koko päivän siihen sattui jokaikisellä askeleella. Kotiin päästyä uskalsin ottaa sukan pois jalasta ja "katsastaa vahingot". Lopputuloksena koko pikkuvarvas sinisen musta, joten ihan "kiitettävän" tärskyn on saanut, kun olen alkanut juhlapaitaani silittämään.

Jutut täällä jatkuu, joten kannattaa kurkistella tutkalle.