keskiviikko 10. maaliskuuta 2010

Kummitädin luona Kokkolassa

Eilinen päivä oli niin työntäyteinen, ettei enään illalla jaksanut alkaa päivityksiäkään laittamaan ajantasalle.
Puolenpäivän jälkeen lähdimme Raahesta ajelemaan kohti Kokkolaa. Ensimmäinen kuva on otettu Sinikan ja Eeron keittiön ikkunasta. Ostimme tuon koristeen Prismassa käydessämme. Todella edullinen ja näyttävä.



Eero nappasi kuvan juuri, kun olimme lähdössä. Tässä vaiheessa auto on jo pakattu, ja tavaran määrä on lisääntynyt huomattavasti sitten kotoa lähdön. Kiitos Oulun ja Raahen kirppareiden ;)




Miltei heti Kokkolaan päästyämme suunnistimme Käsityökeskus Kankuriin, joka sijaitsee noin 5 min. kävelymatkan päässä Okulta.
Oku oli ilmoittanut meidät, kuten myös itsensä valokurssille. Ihan ensimmäiseksi katsasteltiin kaavoja, jotta tiedetään, mitä aletaan tekemään.



Tässä vaiheessa aloimme jo suunnittelemaan pidikettä, johon lampun johtosysteemi asennetaan.




Meidän tekemä lamppu on ompeluvaiheen jälkeen alla olevan kuvan näköinen. Katiskaverkkoa hieman paksummasta kanaverkosta taiteltiin ohjeiden mukaiset taitokset ja sitten liitoskohdat ommeltiin rautalangalla yhteen.





Sama lampunrunko hieman eri kulmasta katsottuna.





Tässä vaiheessa odottelimme uusia ohjeita ohjaajaltamme, joka näkyy raidallinen paita päällä aivan kuvan oikeassa reunassa. On meinaan todella mahtava ohjaaja kurssille, jolla osa osallistujista voi olla todella tumpeloita.





Kun runko kaikkineen oli valmis, niin se kastettiin paperimassa -liuokseen. Kastaminen tehtiin kaikkiaan 3 kertaa, joiden välillä lampun annettiin kuivua noin puolituntia. Viimeisen kastamisen jälkeen lamput jätettiin kuivumaan yön yli seuraavaan päivään. Kunhan kotiinnumme ja saamme lampun sydämen asennettua, niin otan siitä toki kuvan, ja laitan tänne, että näette lopputuloksen. Kuvassa etualalla on Okun tekemä talo, josta Oku valitsi pienemmän mallin, taka-alalla meidän lamppu.






Kankurin reissun jälkeen lähdimme porukalla serkkuni luo päivälliselle. Serkkuni asuu perheineen aivan pienen kävelymatkan päässä kummitätini kodista.








Serkkuni aivan ihana lapsi esitteli karhua hymy huulillaan, eikä ujostellut ollenkaan.







Tämä kuva olisi sopinut melkein tuonne alkupäähän Käsityökeskuksessa käyntiin. Oku on tehnyt jo useammankin maton osin kierrätysmateriaaleista.. Tässä matossa on käytetty vanhoja VHS-videonauhoja, sekä Saturnukseen ja sen renkaaseen ihan normaalia matonkudetta. Kankurista löytyy myös kangaspuita, muistaakseni noin 20 kpl, jossa näitä mattoja pystyy kutomaan.







Vielä yksi kuva serkultani. Tässä ollaan jo jälkiruoan "kimpussa". Samalla näin myös toista serkkuani, joka asuu samassa kaupungissa. Serkkujani en todellakaan näe liian usein, ja tämä oli todella ihana käynti. Iso kiitos talonväelle herkullisesta päivällisestä ja ihanasta ilmapiiristä




Jutut jatkuu. Huomenna ajelemme kohti kotia. Saas nährä, syökö Joona meidät elävältä, kun ollaan kuitenki oltu yli viikko reissussa. Täytyy myöntää, että ikävä on molemminpuolista!
Kannattaa siis kurkistella tutkalle ;)


2 kommenttia:

tuksu kirjoitti...

Kiitokset taas kivasta matkajutusta. On aika jännää, että teillä molemmilla on kummitädit, jollaisesta useampi saa vain haaveilla. ja serkkujahan aina on kiva nähdä.
äiti-aa-noppi

anja kirjoitti...

Minäkin olin käymässä Raahessa.Ystäväni muutti sinne vuoden vaihteessa.Ilma siellä oli maanantaina tosi tuulinen kun menin.Tiistaina ulkoiltiin aurinkoisessa säässä.Eilen tulin kotiin.
Terveiset Pudikselta.
Anja